Yksinäisten tarinoiden klubi vol. 1

Lumenvalkoinen
riemuitseva sirkutus
täyttää pihamaan.
Varpusparvi viilettää
nauraen lumihankeen.

-Päivi Pee-


Oi, vihreä kesä
ja nauravainen nainen.
Olisinpa minä.

-Raili-


Värin nälkä

Onko lila se,
joka iloa mulle tuo.
Näin näen nyt.

-Sinikka-


Metsän vihreä tonttu
hyppeli hilpeästi
polulla.
Tuuli humisi puiden
latvuksissa.

-Laila-


Värin nälkä

Pitää mustasta
Hauska ilta tiedossa
Mitähän tulee?
Aina muistan hengittää,
jos se nyt on tarpeenkaan.

-Liisa-


Värinälkä

Valkoinen tuoli
keikkuu hurjasti
Pysyinpä pystyssä, tuoli,
ja keikutti
villisti itseään.

-Sirkka-

Molemmin sormin

Olet raidat ruudullani

silmäilet suutani

suutelet silmiäni

tiedän tunteesi

molemmin sormin

tunnemme toisemme

vetovoimaisin ajatuksin

puuteroimme maailmaa

sielumme sykkivät

kauneimmillaan

olematta yksin

Flak@

Vankeudesta vapauteen

Samaan aikaan toisaalla

taivas ja maa
musta ja valkoinen
vaihtaa paikkaa

-Sami-

Hidasta liikettä

Minä kävelen kuin kerjäläinen

elämän jauhoaitoissa

puhdas kiulu odottaen

tuoksuvia jauhoja

Minä kävelen kuin sokea

kääntyilen silmät kiinni

haron elämää

Varjelen valolta ajatuskuviota

Minä kävelen kuin unessa

aidan yli

lasken painopisteeni alemmas,

hiekan rahinaa otsaani vasten

Avaan tummentuneen luukun

ja annan kuvion valottua

että lonksahtaisi eteenpäin

se hidas ikiliikkuja, ajatus.

Varjo kolahtaa takana,

valoa edessä

                     

                      -Lailastiina-

Sellistä

Hylätty

Pyöreä rytätty paperitollo,
jota kukaan ei enää kaipaa.
Rytättynä hylätty pyörimään
tuulen mukana.
Onko merkityksetön hän?

-Vesku-


Ruttuinen paperi
muuttui röpelöksi,
pyöreäksi roskaksi
rutistettuani sen.

-Tuomas-


Ryppyinen pallomainen paperi
hyppi tollona
pyöreän pöydän äärellä.

-Jouni-


Tuli turhautunut ryppy
tyhjään tarpeettomuuteen
Tyhjästä älystä tollo

-Petri-


Pala paperia
Kasa kuin puristettu autonromu,
rypistetty kuin paperinpala.

-Mika-


Vastapuolet

Tämä roska
vain viivoja sotkussa
Tämä ärsyttävä roska,
toiselle kulmikas ruusu,
kova mutta ruusu.
Ruusu raunioita.

-Sami-


Ryppyinen paperi
sivu valkomustaa
Tää ruudullinen arkki
mun muistoja muistaa

-Tapsa-

Syvällä uivia runoja ( á la Liputtomat laivat)

Reunalla

hienovaraisuuden ylistystä vai kuherruskuukautta

mielenvikaisuutta ja peitettyjä tunteita

vaiko vain kauniisti kasvatettuja herroja

ylpeys liian kova

loukkaukset liian pehmeitä

rikkomaan pintaa

yksinäisyyteen kyllästyneitä kaikki

kaikki kelpaa

kunhan vaan on seuraa

tyhjääkin parempaa tunnelmaa

aina siitä selviää

ajan kanssa vaikeimmastakin

mahallaan naama kurarapakossa

siihen tyytyneenä

siihen asti että on taas voimaa

kääntää katse muualle

hengittää vapaasti

on ihana syrjäytyä

sitä sanotaan elämäksi

vapaudeksi

näennäiseksi

orjuutta se vain on

pelottaa

ajatus syrjäytymisestä syrjäytymisestä

veronmaksajaksi en ala

orjuutta sekin

kyttäysyhteiskunta

nyt vittu anna maksusitoumus Amsterdamiin

-Hanna K-

Unesta valoon

Ventovieraat ihmiset.

Miehistä unien kertominen oli omituista,

miehetkin lämpenivät.

Unet pulpahtelivat,

luikertelivat kuin levät kertojankin näpeistä.

Näkeekö unta juuri nyt?

Kelluvat.

Uskalsi, huomasi osaavansa hengittää vettä,

ihotuntumalla

kuulua tähän joukkoon.

Sukellan toistekin,

veden alta näen.

Pali-palit iloisesti läpsyen

muistin reisissäni sen poljennon,

tunsin olevani vahva,

kirkkaan kuun silmä hyväksyvänä,

valoa palkaksi.

-Liisa L-

Kahden minuutin ryhmäruno

Loppuunviritetty
pää räjähtää

Ajattelen positiivisesti

Jenkkiauto
pyöreät muodot

Reikäpolvinen reppana
aika paha
alkoholismi

Saha
amputaatio


- AV-ryhmä Sukevalla -

Marraskuu

Tiputan mustaa öljyä

pisaraiselle iholle

kosteutan värjätyllä emulsiolla

kuivan marraskeden

jonka kauneutta vihaan

joka saa sieluni kiehumaan

joka parantaa
vereslihani

Flak@

Tähtikorallimies

Liukastun turkoosilla hiekalla

heittäydyn onneen
selaamaan tietoa
hiuksenhienoa

tietoisuuden sokaisematta

alitajunnan valoisaa väreilyä

minä olen taivas maa ja meri

rannattomalle naiselle

olen tähtikorallimies

Flak@

Kesken kisan

Tulisitko - en.
Miksi arkailen,
kysyn ääneen.
Miten uskaltaisin?
Rohkeasti vain
päin, eteen ja pitkälle.

Oivallus.

Ken mukana kulkee,
se jalkansa sulkee
ja ilmeensä "mulkee".
Täytyy vain ihmetellä:
Tässäkö tämä on?

Miten niin et tule?
En uskalla!


Kunnon paikassa
- Seniorit Tarja, Edu ja Tarja

Ennen valomerkkiä

Olen matkalla,
mutta mihin?
Minä sen tiedän.
Meri raivoaa,
löytyykö vastaus sieltä?
Se loiskii jo, ja lotisee.
Ihanat ihmiset odottavat rannalla
ja ahtaavat ruokaa.
Venttaavat kaverit ovat nälissään.
Odotusta ilmassa
toteutumista vailla.
Jotkut ovat kevyempiä ahtajia,
power, ugh!
Pieniä sanoja,
mutta ne teot elämää suuremmat.
Miksi olemme täällä,
perkele vieköön!?


Lauantaina Rossossa
Edu, Tarja ja Vesa

-

Valomerkin jälkeen 2

Olenkohan jäässä?
Aavistan taakseni.
Hei, ravistele, vatkaa, puristele!
Minä jatkan matkaa.
Sitä en silti itselleni salli.
Niin vaikea nähdä,
mitä jättää taakseen, muka.
Ken sen tietää, taakse kaikki jää.
En suostu, vaadin.

Backstagella maanantaina
Arto, Markku ja Tarja

-

Runokojusta katsottua

Miehiä pihapiiri:
mansikasta kirja,
kirjasta mansikoita.
vihreän sateen varjossa
runouden rajoilla.

-kerttuli-

Valomerkin jälkeen

Jos vain
Heikki ja Pekka
kepeänä kesäyönä
katsovat eteenpäin
Oulujärville
toukan silmien katveessa
vieheet veteen heitettynä.
Eivät usko silmiään,
ihmiset nämä,
kun kuhakuningas
suomut kimmeltäen,
aurinko otsaluussa
särjellä katiskassa,
punaisena parahtaa.
Missä olenkaan,
en usko itsekään.
Onko tämä katiska?


Tanelissa sunnuntaina
Pekka, Pertti, Sirpa ja Tarja

Runokojun narulta poimittua vol. 2

Korut kaulassa
iloisin mielin
matkaan mä lähden
Metsä siel siintää
Tie on pitkä,
on kilpi viittana
matkan kohteen

Sirkka
-

Mies, olet hyttynen
lehtipuussa:
Et ole yksin.
Sano sanat kaverille,
yhdessä olette
ininää suurempia.

Liisa
-

Puhuri -
patoutunut.
Väräjävän lammen
kysyvä sävel.

Kimmo
-

Kaunis suvi
on makea mansikka
Kylmä kesä
on pakastekala

Maija
-

Eikka kutsuu    

Iloisesti
me talkoilemme.
Loputon
Eikan tarve on.

Petra
-
               
Kymmeneltä                                                            
Teppanassa,
aamukuusikossa
korkea vire
kirsikanluu poskessa
laihtuako rajusti
ja tahtoa.

Minna
-

Mitä kissa saa
mato tuulessa, sen
sade kastelee.

Mirja
-

Matala on ranta Oulujärven
missä pienenä mä usein pulikoin
Aatoksissain enää siellä kuljen
missä parhaat kesähetket koin.

Järvi antoi sitten myöskin työtä
kun syväksi sen väylät ruopattiin.
Kulkureitin syvennyksen myötä
kokemusta työhön kerättiin.

Kiertänyt oon paljon maailmalla.
Oulujärvi aina mielessäin.
Juuret vahvasti on rantamilla
missä kerran päivänvalon näin.

Arvi
-

Oi Kainuu, ällös sä salli,                                                                
maaemon rintaa sä raastaa,
sill' tuloksena on vain monenlaista saastaa.
Ois kunnanisillä tällöin kyll' rutkasti rahaa,
ne lupaavat kuntalaisille kaikenlaista hyvää
mutt' luonto sais' osakseen monenlaista pahaa
ja Kainuun ihmiset tuntisivat pelkoa syvää.

Jouko

Runokojun narulta poimitttua vol. 1

Isä on meidän
Isämeidän
suven suuren
Jalkaudu
suveen suureen

Lilli
-

Taivas
uima-altaassa
Kukka pohjalla
nukkuu,
aamua odottaa.

Maija
-

Kumma järvi
korkearanta,
löytyi sentään pätkä santaa
kävellessä illalla,
huussikin
kirkon kulmalla
Siitä askeleet
takaisin käänsin.

Esa
-

Kasteessa kesän
lämpimällä
pihalla
lapsukaiset ui.

Mari
-

Haikea kaste varpaissa
kulkee mies pitkää rantaa,
heittää kiven veteen
ja yllättyy leipien määrästä.

Koivun takaa saapuu aurinko
- lämmittää ihon.

Antti
-

Lystinurmella
raikaa runo ja laulu
Kauas jää
kulttuur' kauhu.

Petra
-

Lammen sävel
jo vaienneen puhurin
hedelmä.

Kimmo
-

Tivoli tuntuu jännältä.
Veneajelu on kuivaa.
Motskarin kyyti huimaa.
Leikkiä jaksaa kokeilla.
Juosta aavikolla.

Markus 6v
-

Optimoitu

Kehäkukka loistaa
viidellä värillään
kirkkaasti loistaen
aurinkovarjon alla
keräten lämpöä varjoon
punniten säteitä
optimaaliseen loistoon

Jari H
-

Isi ja äiti
ui jäätelössä
Tiia kurkkii leikkimökin ovesta:
Syökää sitä!

Tiia 5v
-

Sade kastelee
kehäkukan viisi terälehteä
aivastaa tuulenvireestä.
Auringonsäteet kirkastavat
kukinnon.

Henna
-

Koira ymmärsi
tuulen virttä kuunnellen:
sade tulossa.

MerjaK
-

Talkoovalssi

Jalkapohjat kuumina
Pulla pöytään
pöytään pullaa
täältä tullaan!
Lippu liehuu::
1,2,3
pullaa
pullaa

Tepa
-

Sanoja kuuntelin                      
ja nainen tarttui ilmeisiini
jotka ovat kuin
hyttysen riivaamat,
tahattomat lehtipuun
havinat.
Häkellyin.

Lissu
-

Makea kesä,
lämmin,
kuuma,
punainen iltarusko
lämmittää sielun
ja mansikka maistuu!

Kaisa                                                                        
-

Kotkat
ei lennä
kanatarhassa

Paavo
-

Kaukaa saaristo
kuin lämpöä hohkaten
huutaa luoksensa

Pelkään koskettaa uutta
etten jää vangiiksesi

Katja
-

Talkoot
Se ei ole tanssi,
ei polska.
Talkoot.
Se on työ,
joskus tylsä,
useimmin hauska.

Heta                                                                                      
-

Tääl on paljon aartetia
ei niille löydy vertaa
Siksi pitäis käydäkin
monen monta kertaa.
Mansikatkin maistuvat
terveelliset aivan,
punaiset niin makeat
maksoivat poimintavaivan!

Taimi
-


Narulta napsi

-kerttuli-

Sanoja maasta, suoraan Kiinasta - Yörunopiknik

Taivaan vihertävässä sävyssä
alempana horisonttia
alan kysellä osoitetta

Lähtö on laukauksen päässä
Viivy vielä, pyydän

Tie on tyhjä

(vesipyssy on kuivunut)
-

Pääsky ja sen kaksi haaraa
metsänhoitajan oikea ja vasen
Puntit ovat tasan, tosi tasan
törmässä, tervassa haarattomat,
pihkassa pirulaiset
-

Musta vihreä varomaton pensseli
Afrikan viidakkosuti
heiluu ja heittää volttia
Ugandan alkumailla
sähköttä etiopialaisessa helteessä
Karvat kihartuu
värit roiskuu
into pomona
tyssää siihen paikkaan,
siihenkö
missä väriä ei ollut,
vain värinää
-

Sykkivää kynää
muste painaa jälkensä
pakaroihini
Arpiin ei tartu hiki
Se virtaa läpi pipon
-

Eskimo-haiku

Valaan ihrassa
kuumotus pyristelee
juuripyrstössä
juuri pyrstössä
pyrstön juurella
Jää palaa suussa
-

Keskityyli

En halua tulla huomatuksi
pukeudun harmaaseen kaapuun
ei näy edes varpaat
silti joku astuu niille
Sanon anteeksi kun jäin jalkanne alle
Eihän ne mennyt likaiseksi
kuin Harryn maantien värinen ajatus
Ei edes pölyä,
ei hiukkastakaan

(muurahainen jäi auton alle, kuolematta)
-

Yhteisrunoillen Ia, Lilli, Minna ja Tarja
(Hennan ja Jarin alkusysäyksestä)

Improrunoja radiolle 2013

Telttapatja

Ilmat pois
ja kirkonkellot soi
männynjuurilla

Onko kivi taivaspaikka
       muhkurainen
       tiivis ja hyvä polven alla?

Sillä näkee painajaisia
-

Ulpukka

Oi, oi, oi!

Lammenpinta
kelluu, kelluu
ankeriaan kaulakoru
märät helmet
kissan suussa

Airo ja lapaset
- kylmä kesä
-

Tähtikuonokontiainen

Kiire ja pimeys,
selän takana sokeat silmät

Tuhatjalkaisen sukulainen,
mato ja makkara,
uskomaton otus
multaa suussa,
vai tähdissä

Pilli huutaa!
-

Mikä se on?

Riepulainen,
    kehto, kompassi ja kärpänen
vei varpaat suustani
voikukan höytyvineen.

Peräkonttipullo ja jakoavain
laukaisee tahtomattaan
asfaltin suudelman.

Lönnrot yskii haudassaan!

Se on rättisitikka.
-

Halla ja hilla

Uida turpeessa
sylkeä suusta sudenkorentoja
mennä, tulla vai sittenkin olla
hävitä helmoihin, silmiin

Valmentajan tuoksu,
mutta mikä maku!
-


Eino Leino -talolla

- Minna, Sari, Seija, Tarja ja Teija -

Anonyymit nimelliset

Q-man,
mahtava tempaus,
täydellinen sovittelija.
Onnettomuus voi todellakin lähentää ihmisiä,
tiedän sen.

Tarpeex lähellä kun kuolemaa käy,
on maailma kerta kaikkiaan uusi.

Toivon mies vai
epätoivon mies?

Yksityiskohtaiset elämykset,
ne sen tarinan ja kerronnan suola ovat.

M
-

"Anna elämys,
älä koko elämää."

M
-

Koulu
lähipiirin lempinimet
monelta
ei pahenna.

R
-

En tiedä yhtään kuka on antanut nimeni
Ei se nimi haittaa
tai vaikuta itse elämään

T
-

Julkaisuluvan saaneena

-kerttuli-

Improrunot radiolle 2011

Molskahdus

istutaan rannalla
pikkupojat ja pikkutytöt
mummut ja vaarit

suuri sammakko molskahti veteen
vai hauki
aurinko putosi suonsilmään
pilven ripset olivat ristissä

- elämän merkki

-

Syöksyvirtaus

tuntia ennen
hiiri haukottelee
käärmeet ottavat aurinkoa

katto lojuu kuumana
humina hiipii hiiren korvaan
se peittelee pesueensa

irtoavat kaalinpäät

-

Mustikkamaito

sekoitin sauvan
    mustikkaan ja maitoon
    lapsuuden aikuisuuteen
loiskii makujen aallokko

vavautin varvikon

kivi kengässä
  muurahainen varpaanvälissä

lähiruoka lipsahti in english:
                          my smoothie
                          soseutettu mustikka 30%

-

Hankkijan lippalakki

isäntämiehet ja pikkuisännät
      emäntien pojat
      talon tytöt

emännän ilo
isännän jalkahiki

elonkorjuun pakko
kahdeksan lasta

hymyilevät heinäseipäät
ja irvistelevät paalipinot munivat

ja kanankakkaa!

-

Ötökkäverho

ötökkäverhona
heilun tässä
"aina tiellä häsläämässä"
    sanovat sukulaiset,
    perhoset ja kärpäset
    jokakesäiseet kyläläiset
    rakosista rimpuilevat ampiaiset

kyttään ja lyttäisin,
jos voisin, turhake!

Radiorunosopan rippeistä

tupasvilla makaa suolla
hieno usva, kurttukatto
             häviää helmoihin

läpimärkä, littana mansikkakiisseli,
      luonnon lähellä automaattisesti täyttyvä kesäretkeläinen

lepakon silmät näkevät
    muovinpainauman selässä

kosteasta turvasta
  hihitys
        uskollinen maalle ja merelle


-kerttuli-

Sateen tihmoessa ikkunaan...

"Kirjoita runo lämpimästä illasta, aikaa kolme minuuttia. Aika alkaa nyt!" hän kehotti:

tuuli suutelee silmiä
hiekka rahisee karheana korvaan

aurinko levittää lempeät siipensä
sen suojassa
sydämeen aukeaa lovi
sisään saa päästä
asumaan voi jäädä

-kerttuli-

Poistomyynti

Mitä minä näillä kuvilla teen?

Ottakaa, ottakaa!

Ottakaa jos pidätte tauluistani

Ottakaa iloksenne

Ottakaa jos tekee mieli kun ilmaiseksi saa

Ottakaa vaikka majan katoksi

sateensuojaksi, tuulensuojaksi

sytykkeeksi jos ei muuten sytytä

Kirjan kansipaperiksi?

Ommelkaa kesämaisemat mekoksi

Leikatkaa sinitaivaat toivottomaksi palapeliksi

Levittäkää vuorimaisemat katteeksi mansikkamaalle,

kävelkää sitten vuorillani mansikoita poimimassa.

Kietaiskaa talvimaisemat kalankääreeksi

Hyödyksi kääntäkää joutava runsaus

Suoristakaa horisonttiin koukeroiset viivat

Antakaa unikuvien leimahtaa juhannuskokossa

Käärikää naamakuvat rullalle ja läimikää kärpäsiä

Tapetoikaa huusin seinä tuskalla ja ilolla

Repikää rumimmat vessapaperiksi.

Lähettäkää nyt sentään yksi

vaaran laelta tuulen mukaan,

yksi kaunis, toivoisin

                                         LiisaL

Ilomansikoita

Herkullista                                                                    

Juhlakuoron ääni täyttää pihan.
Se vaaputtaa kokoon saatua kakkua.
Herkullista, laulaa kuoro.
Koira nuolee huuliaan ja hymyilee.
Missä herkku lymyilee?
Takapihan kätköpaikka on tuttu.
Koiralle luu on kova juttu.
Lintupariskunta saa olla rauhassa
omassa kolossaan räystään alla.
-

Juhlat ovat alkaneet


Valoja ikkunassa,
kahinaa lehdistössä,
kun omenat putoavat puista
päätyen purnukoihin ja herkkuihin
ja kohta juhlaväen kurkkuihin.
Voi nukkua mahat täynnä
makeaa saanut kansa.
Haluaa juhlia aamunkoittoon,
viulunsoittaja omaan soittoon.
-

Kuuluisa ilomansikka


Iloinen leipuri nautiskelee
makean kakun tuoksusta
ja kauniista viulumusiikista,
Lehmät ja koirat kuoroon yhtyvät.
Suuren puun alla soihdut syttyvät.
Hetki, niin pieni hetki
täyttyy ilosta suuresta, punaisesta mansikasta,
kun se saapuu pitkin punaista mattoa
saaden raikuvat aplodit.
-

Oma piilo


Katosvuoteessa nukkuu rakastuneet,
vaikka juhlavieraat pihalle on saapuneet.
Kaikki eivät malta lähteä liikkeelle,
hitaammat ovat jääneet polulle
etsien parhaimmat paikat,
joka kukolle on piipun nokassa,
koiralle puun juuressa,
oravalle korkean kuusen oksassa,
vaan rakastuneille piilossa kainalossa.
-

LAV-ryhmärunoja (Raija Nokkalan kuvista innoittuneena)

Ihan jees!

Epäolennaisuus jää mieleeni

irrationaaliset detaljit

sivulauseiden sivulauseet

tuplapisteiden jälkeiset

auringonpaisteiset huutomerkit

ennen paljastusta

jättäen varjoonsa

minä odotan…

Jari J. S. Heikkinen

KUPLIVAA

HELMEILEVÄÄ KIMALLUSTA

POMPPIVAA ONNEN ODOTUSTA

YHDESSÄ

TÄYSIEN LASIEN YMPÄRILLÄ

NESTEEN VÄHETESSÄ

MITEN KÄY KUPLIEN?

HAIHTUVATKO NE ILMAAN VAI

ALOITTAVAT UUDEN LEIKIN

KIRKKAISSA LÄPINÄKYVISSÄ LASEISSA

KUPLAT OVAT PAINAUTUNEET TIIVIISTI YHTEEN

LUOVUTTANEET AROMINSA HUULTEN NAUTINNOLLISEEN

SIEMAILUUN.

Donjassa 23.2.2013 -Sirkka

Tunnustuksia ja haaste

Haastetta kaikille teille!

http://silviistee.blogspot.fi/2013/02/sadunomaisia-tunnustuksia.html

-kerttuli-

Autiossa kahviossa

Tummenneet seinät imevät valoa

heijastaen illan hälinää

muistaen vaimeat kikatukset

omat estetyt muistot

vaimentaen vilkkuvat valot

etsien nousevia helmoja

viilentynyttä kopinaa

ohimenneistä korkokengistä

Jari J. S. Heikkinen