Poislähtemätön

Poislähtemätön
pesuaineviiva menee toisinaan päivisinkin,
mutta öisin se valuu repaleisten siipien välistä
kuin auringonvalo
eikä käännä kylkeään kuin kahdesti yössä.
Minä niiden kääntymisten välissä hengitän
kuin hevonen
revontuli repussa.

TR

Siunattu ankaruus

sieltä täältä pilkottavat
ilon säikeet
harhauttavat mielen
kepeään liplatukseen
   
   vaikka sielua huuhtovat surun mainingit,
       joiden yli kantaa vain kapea venho
                                         maltillisiksi hiutunein purjein

säteiden alkulähde pulputtelee seuraavan rannan
                                         lempeässä kivikossa,
                                           johon veneen kokka pian korahtaa
                                               kunhan airojani jaksan vielä tahdittaa muutaman mailin
      
            
-kerttuli-

Kirottu herkkyys

Montako kyyneltä

mahtuu sieluun

kun kaikki tulee ulos

pelot, haaveet

surut, ilot

todellisuus muuttuu

Tunnemyrskyn sormissa

mielen taifuuni

raastaa eheäksi

Jari Heikkinen