tiistai 26. maaliskuuta 2013

Ilomansikoita

Herkullista                                                                    


Juhlakuoron ääni täyttää pihan.
Se vaaputtaa kokoon saatua kakkua.
Herkullista, laulaa kuoro.
Koira nuolee huuliaan ja hymyilee.
Missä herkku lymyilee?
Takapihan kätköpaikka on tuttu.
Koiralle luu on kova juttu.
Lintupariskunta saa olla rauhassa
omassa kolossaan räystään alla.
-

Juhlat ovat alkaneet


Valoja ikkunassa,
kahinaa lehdistössä,
kun omenat putoavat puista
päätyen purnukoihin ja herkkuihin
ja kohta juhlaväen kurkkuihin.
Voi nukkua mahat täynnä
makeaa saanut kansa.
Haluaa juhlia aamunkoittoon,
viulunsoittaja omaan soittoon.
-

Kuuluisa ilomansikka


Iloinen leipuri nautiskelee
makean kakun tuoksusta
ja kauniista viulumusiikista,
Lehmät ja koirat kuoroon yhtyvät.
Suuren puun alla soihdut syttyvät.
Hetki, niin pieni hetki
täyttyy ilosta suuresta, punaisesta mansikasta,
kun se saapuu pitkin punaista mattoa
saaden raikuvat aplodit.
-

Oma piilo


Katosvuoteessa nukkuu rakastuneet,
vaikka juhlavieraat pihalle on saapuneet.
Kaikki eivät malta lähteä liikkeelle,
hitaammat ovat jääneet polulle
etsien parhaimmat paikat,
joka kukolle on piipun nokassa,
koiralle puun juuressa,
oravalle korkean kuusen oksassa,
vaan rakastuneille piilossa kainalossa.
-

LAV-ryhmärunoja (Raija Nokkalan kuvista innoittuneena)


lauantai 9. maaliskuuta 2013

Ihan jees!


Epäolennaisuus jää mieleeni
irrationaaliset detaljit
sivulauseiden sivulauseet
tuplapisteiden jälkeiset
auringonpaisteiset huutomerkit
ennen paljastusta
jättäen varjoonsa
minä odotan…

Jari J. S. Heikkinen