Yörunopiknikkiä

Juomapullo

Sinkkiä luonnosta

Talvivaarasta

modernin perkeleen

luonnosta itsestään

kaiken se sotkee

kaiken se puhdistaa

anteeksi ei anna kukaan

Tunne

Taivas punertuu puiden takana

linnut laulavat kauniisti

tuuli on tyyntynyt

joenpinta on hiljaa

syntyy väreitä hetkittäisiä

enteillein jotain

kellertävässä mielentilassa

ajelehtien kaukaisuuteen


Oodi itselle

Minä, minä, minä, minä
kasvaen tuhatvuotisen
tammen vieressä
jättäen varjoon kuihtumaan
nääntymään egoni alle
minä, minä, minä, minä

Jari