Yhteisvaluutta euroon liittyvien asioiden pohjalta on viime aikoina ilmestynyt mielipiteitä, joissa spekuloidaan Euroopan Unionin tulevaisuudella. Varsinkin Euroopan yhdentymistä vastustavien mielipiteet ovat olleet esillä.
Siitä lähtien, kun Suomi liittyi EU:n, on ollut olemassa äänekäs asiaa vastustava joukko. Heidän mielestään Suomen pitäisi erota yhteisöstä, jotta Suomi olisi jälleen itsenäinen valtio. Mutta miten määritellään itsenäinen valtio?
Tiukimman määritelmän mukaan itsenäisellä valtiolla ei ole kansainvälisiä sopimuksia, jotka rajoittavat sen kansalaisten elämää. Tällä hetkellä tuon määritelmän täyttää vain Pohjois-Korea. Mutta tuota aasialaista valtiota on vaikea sanoa ihanne yhteiskunnaksi.
Jos rajaehtoja hieman höllennetään, niin usein esille nostetaan Sveitsi. Itsenäisistä Kantoneista muodostunut liittovaltio ei ole edes Yhdistyneitten Kansakuntien jäsen. Samalla se on jättäytynyt monen muun kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle. Siis onko Sveitsi itsenäinen valtio?
Mielenkiintoiseksi Sveitsin asemasta tekee sen sijainti keskellä Euroopan Unionia. Sen takia Sveitsi on tehnyt kahdenvälisen kauppasopimuksen EU:n kanssa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Sveitsin on pakko noudattaa Unionin lainsäädäntöä, jos se haluaa myydä tuotteitaan. Suomi Unionin jäsenmaana pääsee vaikuttamaan lainsäädäntöön niiden valmisteluaikana. Sveitsi joutuu tyytymään valmiiseen ratkaisuun.
Euron uskottavuuskriisi on ajanut koko Unionin ahtaalle, välittämättä siitä onko jäsenvaltiossa yhteisvaluutta käytössä vai ei. Mutta se ei tarkoita, että yhteisö olisi hajoamassa. EU on koko olemassaolonsa aikana kehittynyt kriisiensä kautta ja niin tulee myös nyt tapahtumaan. Euromaiden taloudenpidolle tulee yhtenäiset ohjeet ja säännöt. Samalla jäsenvaltioiden taloudenpitoa seurataan tiiviimmin ja huonosti hommansa hoitavat valtiot laitetaan kuriin.
Usein kuulee verrattavan Kreikan tilannetta Suomeen 90 – luvun alussa. Vertaus on ontuva monellakin tavalla. Suurin ero löytyy käytettävästä valuutasta. Aikoinaan suomen markasta välittivät vain suomalaiset, muille se oli merkityksetön seikka. Sen sijaan euro on satojen miljoonien ihmisten käytössä ja maailman toiseksi käytetyin valuutta. Näissä kahdessa tapauksessa on huima ero.
Samaan aikaan Islannissa käydään läpi ankaria taloudellisia aikoja, mutta kukaan ei kanna siitä suurempaa huolta. Löytyisikö selitys hassusta pienestä valuutasta Islannin kruunusta?
EU:n vastustajien hellimä ajatus yhteisön hajoamisesta ei ole realistinen. Eurooppalaisilla valtioilla ei ole varaa romuttaa huolella rakennettua systeemiä, ei taloudellisesti eikä poliittisesti. Sillä kaiken tämän takana on integraation kantava ajatus: rauhan säilyttäminen. Se alkoi todenteolla toukokuussa 1950, kun Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin. On hyvä muistaa, että elämme parhaillaan Euroopan historian pisintä yhtämittaista rauhan aikaa.
Vaikka EU ei ole täydellinen, niin se on parempi vaihtoehto, kuin paluu sadan vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin kansallisvaltiot kinastelivat keskenään. Se johti kahteen maailmansotaan.
Jari J.S. Heikkinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti