Runosiskolle

Harmaa sade hengittää

pinnan alla turkoosi ilman kehä
joka muistuu sormen päihin
maistuu valkealta paperilta
mustan tussin villeiltä vedoilta

Ajaton aurinko sykkii
ääreisissä suonissa
malttaa odottaa uusia hetkiä
riehaantua riimien ristiaallokosta
rakkaudesta
rehvakkaasta raivosta
olla äänessä
äänellään...

-kerttuli-